Kuusi katolla.

Aamupäivästä menn pikkukanken kanssa tontille katsomaan autotallin kattotuolien kanssa tullutta ongelmaa ihan vaan kahta kättä heittäen. Oli ukot ilmeisesti arvanneet että näin siinä tulee käymään, koska kuusikranssi löytyi metsästä heti kun tontille olin päässyt. No, eikun kotiin ja harjakaistarjoiluja keksimään. Parissa tunnissa olin saanut lahjaoluet viilennettyä, kahvit keitettyä ja pullat haettua, otin vielä jäätelötkin. Kranssi jäi kuitenkin hakematta, pikkukanke kun ei malttanut odotella. Pitää illalla hakea pois, se kun on kuulemma mulle häpeäksi, kun naapurit luulee, ettei harjakaisia ole ollut. Naapurit tosin vain kysyivät, että onko joku kuollut ku kranssi on katolla. Eli ei liene Suomessa kovin tunnettu perinne!

Kattotuoleja ja päätykolmioita

Pilareiden kanssa meinasi tulla ongelmaa. Yksi taho oli verottomana myynyt, mutta en halunnut ostaa. Siis verottomana en halunnut ostaa. Sain kuitenkin toisaalta, eikä honta ollut kuin n.3% kalliimpi. Niitä odotellessa tässä valmistellaan kattotuolivalmiutta sen mitä ilman noita pystyy.

Mallia kivirakentamiseen

Lomailimme muutaman päivän Hiidenmaalla Virossa. Polskimme lähes autioilla paratiisirannoilla (parhaat paikat Luidja ja Ristnan Surf Paradiis) ja keräilimme meren hiomia kiviä. ehkä niistä syntyy vielä jotain kaunista kotiimme. Saari oli todella rauhallinen ja tarjosi hermolepoa parhaimmillaan.

Kiipesimme kahteen majakkaan, joista toinen, Kõpun majakka on kuvassa. Kyseisen majakan rakentaminen on aloitettu vuonna 1504. Sen aikaiset ihmiset ovat selvästikin olleet lyhyttä väkeä, niin matala oli portaikko! Toisaalta itse portaat olivat hurjan korkeat, lasten oli vaikea niitä kiivetä. Portaat nousevat vinhasti tuon rakennuksen kaltevuuden mukaan.

Meidän lomaillessamme appiukko piteli ohjia raksalla, ja paljon siellä näyttääkin syntyneen. Nyt on patolevyt seinissä ja odotellaan ulkopuolisia täyttöjä. Kattotuolit tulivat eilen, mutta vaikeaa on löytää sopivaa rautaa niiden kiinnittämiseen. Muutkin kun ovat lomalla kuin me.